Los Angeles Kings – kausiennakko 2020-21: Olli Määttä isona osana oikeaan suuntaan menevää uudelleenrakennusta – pudotuspelit jäävät silti haaveeksi

[vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1498082844977{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}”]

Sisällysluettelo

[/vc_column_text][vc_column_text]

• Viime kausi
• Pelaajasiirrot – lähteneet
• Pelaajasiirrot – saapuneet
• Joukkueen suomalaiset
• Valmennus
• Tärkein pelaaja
• Kiinnostavin tulokas
• Arvio
• Kentälliset
• Kokoonpanolista

KATSO MYÖS:

• NHL-kausiennakkosivu
  • Kaikki joukkue-ennakot ja paljon muuta

[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”viime-kausi”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1530818555810{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}”]

Viime kausi

[/vc_column_text][vc_column_text]Kingsin viime kausi oli parhaimmillaan parempaa pelillisesti ja etenkin tuloksellisesti, kuin mitä ehkä kukaan osasi odottaa – muttei missään nimessä suurta iloa ja riemua. Matemaattisesti Kingsin suurin murhe oli se, että joukkue hävisi pelejä liikaa ryppäissä, ja kierre ei helposti katkennut. Pitää muistaa, että kauden keskeyttämisen aikaan Los Angeles oli kuitenkin peräti seitsemän ottelun voittoputkessa ja 13 viimeisestä ottelusta se hävisi suoraan vain kaksi.

Puhtaasti perustilastoja tuijottamalla joukkueen kausi oli aika kaksijakoinen. 178 tehtyä maalia oli pienempiä numeroita koko sarjassa, mutta toisaalta 212 päästettyä kesti vertailun ihan NHL:n keskikastin joukkueisiin. Tästä LA:n pelaamisessa onkin viime vuosina ollut kyse: Maaleilla se ei mässäille, mutta alakerta on parhaimmillaan silkkaa timanttia.

Maalivahti Jonathan Quick, pakki Drew Doughty ja kahden suunnan tähtisentteri Anze Kopitar ovat pelaajia, jotka pystyvät omalla panoksellaan tilkitsemään alakerran – mutta pitkässä juoksussa kuorma kasvaa liian suureksi. Puolustaminen on lähtökohtaisesti kuormittavampaa kuin hyökkääminen. Joukkueen edellisen mestaruuskauden 2013-14 aikana sen alakertaa tähdittivät pakeista esimerkiksi sellaiset nimet kuin Matt Greene, Alec Martinez, Willie Mitchell, Jake Muzzin ja Vjatsheslav Voinov. Äijiä viimeisen päälle, joiden kanssa vastustajan hyökkääjillä ei ole hauskaa.

Viime kaudellakin pakisto oli jalallisesti kankean ja hitaahkon lauman ykkösvahvuus, vaikka se oli samalla kaukana sarjan parhaista. Vasta kolmenkympin hujakoilla NHL:n kirkkaimman eliitin taakse noussut Jack Campbell onnistui viime ja toissa kaudella horjuttamaan pian väistyvää ja loukkaantumisherkkää konkari Quickia, ja se oli LA:lle hyvä merkki – kunnes vahti pistettiin lihoiksi ja Toronto Maple Leafsiin.

Betonisen ja uudelleenrakennusvaihetta pahasti elävän Kingsin yksi epäkohta oli lisäksi se, että jos on ollut Quick paljon vartijana, niin samaa oli kiekon kanssa koko ajan oikeita ratkaisuja tekevä Kopitar (21+41=62, +6) viime kaudella. Slovenialaissentteri voitti joukkueen maali-, syöttö- ja pistepörssin, tehopörssissä hän oli kakkonen. Tuli kipparille painetta pelaajan tai kahden voimin, tai ei lainkaan, ei maila painanut.

Ykkösketjun liukas Alex Iafallo toi hyökkäyspeliin toki määrätietoisuutta ja liukkautta, ja samaan pystyi ajoittain yllättäen myös konkari Dustin Brown. Tyler Toffolin lähteminen muualle satutti ainakin pelillistä puolta tuijottamalla.

Floppeja tuli kuin liukuhihnalta: Jeff Carterin (17+10=27) kausi meni plörinäksi loukkaantumisten piinatessa, Kingsin tavaramerkin, eli taistelu- ja karvauspelin ruumiillistuma Trevor Lewis (6+6=12) ei jaksanut painaa enää edes vähemmän pelaavissa alaketjuissa, Ilja Kovaltshukilla (3+6=9) LA ei tehnyt yhtään mitään, Martinez (1+7=8) oli kuin varjo entisestä…

Adrian Kempe lienee syytä nostaa esille. Ruotsalainen oli yksi viime kauden ilopillereistä, ja hyökkääjä tuo mukavasti jalkoja ja taitoa Kingsin jokseenkin kankeaan hyökkäykseen. Pikakiitäjä kykenee helpostikin 50-60 pisteen kausiin, joskin otteet kaipaavat lisää tasaisuutta. Kun pääkoppa on kunnossa, niin tulevaisuudessa Kempe on melko merkittävä palanen LA:n organisaatiota.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”siirrotout”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1497515328839{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}”]

Pelaajasiirrot – lähteneet

[/vc_column_text][vc_column_text]

Nikolai Prokhorkin (Metallurg Magnitogorsk, KHL)
Hyökkääjä, 27 vuotta

Kingsin oman varauksen yritys NHL:ään ei ihan lähtenyt. Kauden 43 peliä toivat tehot 4+10=14 (-6), joka ei vastannut odotuksiin lainkaan. Olympialaisten kultamitalisti väläytteli ajoittain, muttei saanut juonesta kiinni oikein kunnolla missään vaiheessa. Kun Kingsin sentteriosasto on muutenkin joukkueen heikon hyökkäyksen toimivin osa, kärsi Prokhorkin urakalla.

Paul LaDue (Washington Capitals, NHL)
Puolustaja, 28 vuotta

Varsin kookas oikealta ampuva pakki oli betonisen Kingsin raikkaimpia pelaajia ajoittain kausina 2016-20. Harvoin pisteillä mässäillyt peruspakki uskalsi yrittää ja pelata kiekolla, eikä hän näyttänyt pelkäävän takaiskuja. Toki neljän eri kauden pirteys saattoi kertoa samalla karua kieltä nimekkäämpien joukkuekavereiden tekemisestä.

Joakim Ryan (Carolina Hurricanes, NHL)
Puolustaja, 27 vuotta

Ruotsalaispakki teki Kingsiin ranskalaisen visiitin, kun hän pelasi Kaliforniassa yhden kauden ja vain 35 peliä. Ryan tehtaili tehot 1+4=5 (-10), eikä hän jättänyt oikeastaan minkäänlaista kuvaa itsestään. Hiljaisen ja näkymättömän roolin hoitanee joku toinen nykyinen LA-pelaaja.

Trevor Lewis (Ei tiedossa 15.12.)
Hyökkääjä, 33 vuotta

Kingsissä kaksi Stanley Cupia voittaneen ja alemmissa ketjuissa raataneen yhdysvaltalaisen lähtö satuttaa. Noin parinkymmenen runkosarjapinnan pelaaja teki parhaimmillaan illasta toiseen niska limassa sellaisia töitä, jotka eivät tilastoissa näy. Raastoi, riisti, karvasi, kiisi… Kaikkea, mitä LA:n pelitapa tarvitsi.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”siirrotin”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1497515686941{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Pelaajasiirrot – saapuneet

[/vc_column_text][vc_column_text]

Quinton Byfield (Sudbury Wolves, OHL)
Hyökkääjä, 18 vuotta

Lähes 100 kiloinen ja kaksimetrinen syksyn kakkosvaraus tykkää pelata kiekolla – ja siinä hän on ollut erinomainen läpi lyhyen uran. Ei ehkä ole ihan väärin sanottu, että keskushyökkääjässä on niin pelillistä näkökulmaa tuijottamalla kuin kokonsakin puolesta paljon ”kopitarmaisia” piirteitä.

Lias Andersson (NY Rangers, NHL)
Hyökkääjä, 22 vuotta

Ruotsalaisella on ollut viime vuosina haasteita, ja lopulta NY Rangers vaihtuikin vähemmän yllättäen muihin maisemiin. Nopea luistelija ja hyvä laukoja voi olla yksi niistä palasista, joka auttaisi Kingsiä kaksisuuntaisessa hyökkäämisessä.

Alex Turcotte (Univ. of Wisconsin, NCAA)
Hyökkääjä, 19 vuotta

Juuri Kingsin kauden päättymisen aikaan maaliskuun puolivälissä Los Angelesiin tullut ja NHL-debyyttiään odotteleva sentteri on takonut junnusarjoissa kovia tehoja, ja samaa oletetaan nähtävän myös taalaliigassa. Kingsin kesän 2019 ykköskierroksen 5. varaus on älykäs sentteri, joka osaa sekä viimeistellä että syöttää. Jääkiekossa tuskin on tilannetta, johon jenkkisentteriä ei voisi heittää.

Olli Määttä (Chicago Blackhawks, NHL)
Puolustaja, 26 vuotta

Kaksinkertainen Cup-voittaja helpottanee Doughtyn kuormaa Kingsin alakerrassa. Määttä pystyy pelaamaan kiekolla hyökkäyspäässä, mutta myös alakerran velvollisuudet hoituvat – sijoittuminen kaukalossa on parhaimillaan mainiota. Määttä takoi syksyn yhdeksässä pudotuspeliottelussa kelvolliset pinnat 3+3=6.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”suomalaiset”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1538119785589{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Suomalaiset

[/vc_column_text][vc_column_text]

Olli Määttä
Puolustaja, 26 vuotta

Kings ei ole ollut suomalaisten NHL-seuraajien seurannan kiinnostavin kohde viime vuosina, kun joukkueessa ei sinivalkoisia ole liiemmin ollut. Jussi Jokinen viiletti pari kautta sitten kohtalaisesti, mutta nyt joukkueen alakertaan suomalaiskiinnostusta tuo todennäköisesti isoa vastuuta nauttiva mestaripakki. Pelaaja, jonka pitäisi olla yksi LA:n – tai ainakin sen alakerran – johtavia sotureita.

Kovissa peleissä uutta vaihdetta sisään alati saava Määttä lienee laskettu yhdeksi sellaiseksi pelaajaksi, joka on iso osa joukkueen uutta uudelleenrakentamisen vaihetta.

Pelaajalla on muuten jonkin verran yhteistä historiaa Doughtyn kanssa. Kun vuonna 2011 kanukki himmaili sopimuksensa kanssa, treenaili hän kuukauden päivät OHL-joukkue London Knightsin rivistössä. Määttä pelasi tuolloin kyseisessä porukassa.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”valmennus”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1607935723092{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Valmennus – Todd McLellan

[/vc_column_text][vc_column_text]

Sitä on paha mennä sanomaan, että onko Todd McLellan Kingsin vapahtaja, mutta ainakin viime kaudella hän toi tuulahduksen uutta ja raikkautta pitkään syvällä tarponeeseen kuningaslaumaan. Toisaalta koomista oli se, että kanukki tuli toisesta tarpojalauma Edmonton Oilersista saatuaan potkut.

Yhtä kaikki, Kings tarvitsi luotsiosastollakin uusia tuulia, ja niitä se sai. McLellan tietää Stanley Cup -voittajana, AHL-mestarina ja maailmanmestarina sen kliseisen ajatuksen ”mitä voittaminen vaatii”.

Sen tietäjiä Kingsissä ei liikaa ole ollut enää viime vuosina ollut. Nyt joukkueen terävin kärki on rautainen ja voittamaan tottunut luotsin, Quickin, Doughtyn ja Kopitarin johdolla. Herrojen vastuu alkavalla kaudella on luokkaa valtava.

Kun McLellan vaikutti koko viime vuosikymmenen Kingsille tuttujen vastustajien, samassa divisioonassa pelanneiden San Jose Sharksin ja Edmontonin peräsimissä, tietänee hän LA:n metkut – mikä puree vastustajiin ja mikä ehkä ei. Se on taatusti jonkin sortin vahvuus.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”tarkein”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1607546852830{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Tärkein pelaaja – Anze Kopitar

[/vc_column_text][vc_column_text css=”.vc_custom_1608026025832{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Ensimmäisestä aloituksesta lähtien johtaja henkisesti, hyökkäämisessä, puolustamisessa ja jokaisessa mahdollisessa erikoistilanteessa.

Kiekon kanssa ja ilman sitä loistavasti jatkuvasti sijoittuva, armottomasti karvaava ja fiksusti puolustava Kingsin ykköspelaaja ei ole osoittanut karuja merkkejä syöksystä – tai ainakaan samanlaisia, kuin joukkueen kaksi muuta johtajaa, pakki Doughty ja maalivahti Quick.

Kopitar pystyy mainituilla seikoilla kääntämään pelejä jopa yksin LA:lle. Tästä parhaimmat esimerkit ovat kesien 2012 ja 2014 Stanley Cupit. Kopitar keikkui kumpanakin kesänä pistepörssin kärkipäässä, mutta runkosarjoissa samaa laulua ei ollut havaittavissa.

Pelaaja on parhaimmillaan kovissa ja vaikeissa paikoissa, mutta kun putki kulkee tasaisen tylsän runkosarjan aikana erityisen hyvin, on sitä vaikea saada pysähtymään. Kopitarista on hyvin vaikea etsiä vieläkään heikkouksia – vaikka pelaaja alkaa olemaan 33-vuotiaana eittämättä uransa ehtoopuolella.

Tähtisentterin otteista osuvasti kertoo myös vanha, mutta edelleen validi esimerkki: Hänen tehotilastonsa oli heikon Slovenian paidassa +4 talviolympialaisissa 2014. Siis Slovenian paidassa Slovakiaa, Venäjää, Yhdysvaltoja ja Ruotsia vastaan.

Äärimmäisen fiksu joukkuepelaaja, joka osaa tehoilla.[/vc_column_text][vc_column_text][/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”tulokas”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1607935798274{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Kiinnostavin tulokas – Quinton Byfield

[/vc_column_text][vc_column_text]

Kings on tottunut siihen, että joukkuetta johtaa isokokoinen sentteri, joka osaa pelata kiekolla ja ilman joka puolella kaukaloa, ja joka osaa tehdä tehoja sekä toisaalta puolustaa.

Kun Kopitar aikanaan väistyy LA:n keskikaistalta eläkepäiville, ottaa Byfield tontin helposti ja heittämällä ilman mitään suuria takaiskuja tai yllätyksiä. Ei Kings monivaltaista sentteriä turhaan napannut kakkosena.

Kingsin suurin vahvuus hyökkäystä tuijottamalla on alkavallakin kaudella sentteriosasto.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”arvio”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1530818912071{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Arvio

[/vc_column_text][vc_column_text]Sija: Läntisen divisioonan 7.

Kuten esille nostetut nimet – liikkujat suuntaan ja toiseen – todistavat, on LA onnistunut onnistumaan edes pelaajakaupoilla. Joukkueen uudelleenrakennus on pahasti kesken, mutta ilmeisesti oikeaan suuntaan se on menossa.

Viime kauden lopun voittoputki todisti sen, että joukkue voi yltää vielä flow-tilaan ”pappojen”, Kopitarin ja kumppanien johdolla. Toisaalta samalla kyyti voi olla kylmää jalkojen loppuessa sieltä suurimmasta vahvuudesta, eli alakerrasta.[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”formaatio”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1535023738928{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Kentälliset

[/vc_column_text][vc_column_text]Hyökkäysketjut:

Alex Iafallo	Anze Kopitar	Dustin Brown
Adrian Kempe	Gabriel Vilardi	Martin Frk
Austin Wagner	Michael Amadio	Jeff Carter
Samuel Fagemo	Blake Lizotte	Austin Wagner

 

Puolustajaparit:

Olli Määttä	Drew Doughty
Kurtis MacDermid	Sean Walker
Mikey Anderson	Matt Roy

 

Maalivahdit:

Jonathan Quick

Cal Petersen

[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”kokoonpano”][vc_column][vc_empty_space][vc_column_text css=”.vc_custom_1530820946075{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Kokoonpanolista

[/vc_column_text][vc_column_text][table id=39 responsive=”collapse” /][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_js]JTNDc2NyaXB0JTIwdHlwZSUzRCUyMnRleHQlMkZqYXZhc2NyaXB0JTIyJTNFJTBBZnVuY3Rpb24lMjBnZXRBZ2UlMjhkYXRlU3RyaW5nJTI5JTIwJTdCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwdmFyJTIwdG9kYXklMjAlM0QlMjBuZXclMjBEYXRlJTI4JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwdmFyJTIwYmlydGhEYXRlJTIwJTNEJTIwbmV3JTIwRGF0ZSUyOGRhdGVTdHJpbmclMjklM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjB2YXIlMjBhZ2UlMjAlM0QlMjB0b2RheS5nZXRGdWxsWWVhciUyOCUyOSUyMC0lMjBiaXJ0aERhdGUuZ2V0RnVsbFllYXIlMjglMjklM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjB2YXIlMjBtJTIwJTNEJTIwdG9kYXkuZ2V0TW9udGglMjglMjklMjAtJTIwYmlydGhEYXRlLmdldE1vbnRoJTI4JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwaWYlMjAlMjhtJTIwJTNDJTIwMCUyMCU3QyU3QyUyMCUyOG0lMjAlM0QlM0QlM0QlMjAwJTIwJTI2JTI2JTIwdG9kYXkuZ2V0RGF0ZSUyOCUyOSUyMCUzQyUyMGJpcnRoRGF0ZS5nZXREYXRlJTI4JTI5JTI5JTI5JTIwJTdCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwYWdlLS0lM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjAlN0QlMEElMjAlMjAlMjAlMjByZXR1cm4lMjBhZ2UlM0IlMEElN0QlMEElMEF2YXIlMjBiZGF5cyUyMCUzRCUyMGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRzQnlDbGFzc05hbWUlMjglMjJjb2x1bW4tNSUyMiUyOSUzQiUwQSUwQWZvciUyOHZhciUyMGklMjAlM0QlMjAxJTNCJTIwaSUyMCUzQyUyMGJkYXlzLmxlbmd0aCUzQiUyMGklMkIlMkIlMjklMjAlN0IlMEElMjAlMjB2YXIlMjBiZGF5JTIwJTNEJTIwZ2V0QWdlJTI4YmRheXMlNUJpJTVELmlubmVySFRNTC5zbGljZSUyODAlMkMxMCUyOS5zcGxpdCUyOCUyNy4lMjclMjkucmV2ZXJzZSUyOCUyOS5qb2luJTI4JTI3JTJGJTI3JTI5JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwYmRheXMlNUJpJTVELmlubmVySFRNTCUyMCUzRCUyMGJkYXklM0IlMEElN0QlMEElMEF2YXIlMjBmbGFncyUyMCUzRCUyMGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRzQnlDbGFzc05hbWUlMjglMjJjb2x1bW4tMiUyMiUyOSUzQiUwQWZvciUyOHZhciUyMGklMjAlM0QlMjAxJTNCJTIwaSUyMCUzQyUyMGZsYWdzLmxlbmd0aCUzQiUyMGklMkIlMkIlMjklMjAlN0IlMEElMjAlMjB2YXIlMjBmbGFnJTIwJTNEJTIwZmxhZ3MlNUJpJTVELmlubmVySFRNTCUzQiUwQSUyMCUyMGZsYWdzJTVCaSU1RC5pbm5lckhUTUwlMjAlM0QlMjAlMjclM0NpJTIwY2xhc3MlM0QlMjJmbGFnJTIwJTI3JTJCZmxhZyUyQiUyNyUyMiUyMGFyaWEtaGlkZGVuJTNEJTIydHJ1ZSUyMiUzRSUzQyUyRmklM0UlMjclM0IlMEElN0QlMEElM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_js][/vc_column][/vc_row]