Montreal Canadiens kohtasi elämänsä turpakäräjät, kun se joutui Columbus Blue Jacketsin tyrmäämäksi vieraskaukalossa 10-0-lukemin.

Ottelussa riittää monta asiaa ihmeteltäväksi, kuten vaikka se, että miten 10-0-tappio on edes mahdollista ja vieläpä alkukautta yksinvaltiaan elkein dominoineelle Canadiensille?

Jätetään kuitenkin ne pohdinnat sikseen ja heitetään läjäpäin märkiä rättejä päävalmentaja Michel Therrienin, sekä koko muun valmennusjohdon suuntaan.

Asiahan on nyt nimittäin niin, että miten ihmeessä he kehtasivat jättää Al Montoyan suoraan sanottuna kuolemaan maalilleen?

Kun avauserän jälkeen taululla olivat 3-0-lukemat, yleensä maalivahtia lähdetään vaihtamaan tässä vaiheessa, omiaan herätelläkseen, jos ei muuta. Ja viimeistään se tapahtuu, kun omiin helähtää se neljäs maali, vieläpä toisen erän alkajaisiksi.

Mutta ei. Canadiensin penkin takana ei reagoitu.

Järjetöntä ylisuojelua

Saattaa olla, että Therrien ja kumppanit näkivät 4-0-tilanteessa voiton jo karanneen käsistä. Toisaalta taas ottelua oli jäljellä vielä yli 35 minuuttia, joten kaikki oli mahdollista.

Ja oli asia miten päin tahansa tai katsotaan sitä miltä suunnalta tahansa, niin mikään ei riitä perustelemaan nyt nähtyä ratkaisua. Et sinä nyt hemmetti vieköön voi jättää maalivahtiasi ottamaan kaiken paskan niskaan, kun omissa helisee koko ajan.

Totuus onkin se, että Montoya jätettiin haaskoille syötäväksi ja kultakimpale Carey Pricea suojeltiin. Tai tarkemmin sanottuna ylisuojeltiin.

Kai sitten Therrien päätti, ettei Montoyan itseluottamuksella – tarkemmin sanottuna sen menettämisellä – ole mitään merkitystä, kunhan vain Price ei joudu kärsimään, saatika sitä menettämään.

Mutta eihän tämän planeetan paras maalivahti sitä nyt olisi menettänyt. Hän olisi kyllä saanut juonesta kiinni – tutkaparia ei kannata jättää ottaa kaikkea yksin vastaan.

Olet syntymäpäiväsi ansainnut!

Tässä kohtaa mieleen herääkin erittäin mielenkiintoinen kysymys, josta kävimme lukijoidemme kanssa keskustelua jo aiemmin tällä viikolla: mitä tapahtuu, jos Price joutuu esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi pitkäksi aikaa sivuun?

Se on täysin relevantti kysymys, kun otetaan huomioon hänen viime kauden vaikeudet. Ja, jos tällainen kauhuskenaario toteutuu myös tällä kaudella, niin millaisen maalivahdin Therrien siinä kohtaa tolppiensa väliin Montoyasta saa?

Jos nyt pitäisi ryhtyä ennustajaksi, niin ei kovinkaan kummoista. Ja ei, se ei johdu tästä ottelusta, kymmenestä päästetystä maalista, tai Montoyasta ylipäänsä, vaan koko Canadiens-johdon täydellisestä idiotismista.

Sinä, Michel Therrien, olet nämä syntymäpäiväsi ansainnut juuri tällaisenaan.